Vanhan kertausta
Kolme vuotta olimme harjoitelleet kalastusta Inletin vesillä. Ensimmäinen vuosi meni turistina silmiä pyöritellessä, muiden kaloja ja sadetta ihmetellessä. Toisena vuotena saimme pari suurempaa sattumakalaa, mutta homma oli vielä hakusessa. Viime vuonna paketti oli pääosin kasassa, mutta matkan ajoitus ei osunut kohdalle.
Ketsuppi-ilmiö? Kuningaslohien keskipaino 15,4 kiloa
Nyt kaikki napsahti kohdalleen. Pitäydyimme ennakkosuunnitelmassa, joka sisälsi keskittymisen kuningaslohen kalastamiseen. Heikon luonteemme tuntien, päätöksessä pysymistä helpotti cohojen vähäisyys. Kaiussa kalaa ei näkynyt aikaisempien vuosien malliin. Suurempien cohojen nousu oli vasta alkamassa, josta oli osoituksena viimeisenä kalastuspäivänä perkauspöydälle ilmestyneet 6-10 kiloiset kalat.
Kingiin keskittymisen seurauksena saatujen ja vapautettujen kalojen kappalemäärä jäi ensimmäisen vuoden tasolle, eli neljäänkymmeneen kalaan. Runsainpana vuotena on nostettu lähes 200 kalaa. Keskipaino olikin sitten toinen juttu. Saimme Inletistä 6 kuningaslohta, ja Uclueletistä yhden, kuningaslohien keskipaino oli kohtuulliset 15,4 kiloa. Kalastimme koko ajan yhdellä vavalla/mies, eli vedessä oli kerrallaan 2-3 kpl pyyntejä.
"You make us others look bad"
Leirin pönötystaululle ilmestyi vierailumme aikana 9 yli 13,6 kiloista, eli 30 paunaista kuningaslohta. Tämän koon saavuttanutta pidetään tyee-luokan kalan rajana.
Saimme näistä kaloista 4, eli lähes puolet. Leirin kalaveneitä on ulkona yli 20 kappaletta ja kalastajia yli 50 yhteensä, joten liikkeemme herättivät suurta kiinnostusta muissa kalastajissa viimeisinä kalastuspäivinä. Väittipä joku irvileuka, että pidämme heitä pilkkanamme.
Juhalle annettiin leirin koko kauden suurin kala, tumma 26,3 kiloinen pienen porsaan kokoinen kuningaslohi. Kalalla ollaan tätä kirjoittaessa kiinni ilmaisessa matkassa, jonka on varattu kauden suurimman kalan nostaneelle. Juhalle osui myös toinen tyee, joka oli kooltaan 19,5 kiloa. Lisäksi ensimmäisenä iltana tuli 10 kilon kala, joka vapautettiin.
Ahis kunnostautui kolmella kalalla, joista kaksi selvitti tyee-luokan painaen 16,3 ja hiukan yli 14 kiloa. Viimeisenä päivänä Ahis vielä kepitti selkäänsä pienen hylkeen pureman saaneen 12,7 kiloisen hopeakyljen.
Mitä olimme oppineet kantapään kautta aikaisempina vuosina? Miksi homma oli hanskassa, eikä hanska hukassa?
Ajoitus: Ajoituksen on osuttava kohdalleen. Kalastusleirien aktiivinen sesonki on kuuden viikon mittainen, heinäkuun viimeisestä viikosta syyskuun alkuun. Vuodet, eivät ole veljeksiä, joten kalastuksellisen huippukohdan ennustaminen on mahdotonta, joten on turvauduttava hyvään arvaukseen ja toivoa parasta. Halusimme matkamme ajoittuvan kalastuskauden keskelle, sillä halusimme keskittyä kuningaslohen kalastukseen. Kingi on hankalasti kalastettava, jota saa erittäin harvoin "vahingossa", toisin kun cohoa.
Vene: Vakiovene ei kelpaa. Vaikka BGL:n standardivene on asiallinen, sillä ei voi koluta kohtuuajassa ja hiemankaan kovemmassa kelissä kuin lähivesiä. Vakiovene on myös pieni kolmelle, joten veneen vaihto parempaan oli välttämätöntä. Näin olemme tehneet jo parilla aikaisemmalla kerralla.
Varatessamme matkaa vuodenvaihteessa haluamamme vene oli jo varattu. Priorisoimme kuitenkin ajankohdan ennen venettä, joten teimme kompromissin tyytyen viimevuotista kevyempään kalustoon. Vene sinällään oli melkoinen kottero.
Syötit on leikattava itse. Inletissä lohta kalastetaan ns. mooching-tekniikalla. Syöttinä on 90% ns. cut-plug leikattu, tai kokonainen silli. Syöttejä säilytetään suolaliemessä ennen koukutusta. Syötit leikataan valmiiksi logden työntekijöiden toimesta ja varastoidaan suuriin suolavedellä täytettyihin laatikoihin.
Jokainen täkyjen kanssa askarrelut saattaa arvata, että laatikoissa lillivät syötit eivät ole priimakuntoisia, joten emme Anaa lukuunottamatta kelpuuttaneet apupoikien valmiiksi leikkaamia, vaan pyysimme syötit avaamattomina paketteina suoraan pakastimesta. Leikkasimme ja säilytimme ne itse. Näin syöttien laatu on taattu. Ero kyljen kiiltävyydessä lodgella valmiiksi leikattuun, oli järkyttävä.
Koukut/Tapsit: Koukut ja tapsit ovat tehtävä itse. Kanadassa lohenkalastuksessa käytetään väkäsettömiä koukkuja, jotta kalat vahingoittuvat mahdollisimman vähän kaloja vapautettaessa, jos kalakiintiöt päivältä ovat täynnä. Lodgen tarjoamat perukkeet koukkuineet ovat aivan hyvät.
Hyvä ei kuitenkaan ollut riittävä meille, koska emme halunneet jättää välineasioita sattuman varaan. Hankimme parhaita Gamagatsu Octopus koukkuja 5/0 koossa. Ahis käsistään näppäränä teki meille perukkeet hankkimaamme siimaan. Käytin itse lodgen perukkeita kun kingi-riski oli pienin, päiväsaikaan ja ulompana kalastaessa.
Osoituksena homman toimivuudesta oli kuningaslohien nostoprosentti, joka oli tasan 100%. Parantamista jää silti vielä rutkasti, sillä useat suomalaisurheilijat kertoessaan omista uroteoistaan liikkuvat selvästi yli sadassa prosentissa. Odotamme jotain uutta mullistavaa koukkutyyppiä, jotta pystymme tulevaisuudessa samaan.
Kaiku. Oma kaiku on välttämätön. Inlet on keskimäärin syvä, joten vaara ajaa karille on pieni. Kalastuksessa kaiku on kuitenkin korvaamaton. Kerrankin liikutaan paikassa, jossa kalanäyttöä on turha epäillä. Jos kaloja näkyy, niin parasta olla varuillaan. Jos ei, kannattaa miettiä paikan vaihtoa. Syöttikalaparven osuessa kohdalle, kaiku voi sumentua kokonaan, luullen parven yläreunaa pohjaksi. Usein parven kohdattuamme jäimme pyörimään ympyrää sen kohdalle. Kaikuja ei ole juuri minkään lodgen veneissä standardivarusteena. Käyttämämme Eaglen kannettava on tarkoituksen erinomainen. Selkeät valikot, hieno näyttö.
GPS mukaana. Inletissä aamusumu on pikemminkin sääntö, eikä poikkeus. Jo ensimmäisestä kerrasta olemme pitäneet Garminin käsikepsua mukana, johon on talletettu tärkeimpiä koordinaatteja. Torstaina sumu oli niin sankka, että ei ollut huolta seuraajista ennen kuin sumu oli puolenpäivän aikaan hieman hälveni. Useasti paikanvaihto ilman paikannuslaittetta ei olisi ollut mahdollista. GPS:ään en ole nähnyt minkään lodgen veneessä. Kalaoppailla veneet ovat tietysti varustettu plottereilla, tutkilla ja ties millä härveleillä
Kela ja Vapa. Ei riitä, että kalan saan tarttumaan syöttiin. Se on saatava myös ylös. Siksi käytimme omia välineitämme, vaikka lodgen tarjoamat välineen on hyviä tai kohtuullisen hyviä. Hyvä tai kohtuullisen hyvä ei kuitenkaan riitä kuningaslohen kalastuksessa.
Ahis oli ottanut opikseen viime vuodesta ja hoiti välinepuolen kuntoon. Ahis ja Juha käyttivät Shimano Calcutta 400:aa yhdistettynä GLoomiksen 10,6 jalkaiseen, varta vasten lohenkalastukseen tehtyä vapaa. Paketti toimi kuin unelma.
Analla paras mahdollinen Islanderin moochingkela ja joku kepulisarjan markan vapa, jolla kymppi tuli kohtuullisessa ajassa ylös. Vaan miten olisi käynyt kaksikymppisen kanssa?
Yhteenveto
Päämäärä ei ole tärkeä, vaan se, miten matka sinne on tehty. Asiat joihin voidaan vaikuttaa, hoidetaan niin hyvin, kuin se vain on mahdollista oman ymmärryksen ja taloudellisten realiteettien puitteissa. Loppu jää kohtalon käsiin.
juha
|
|
