Port Hardy ja Rivers Inlet 2004

Kävimme tarkastamassa olivatko hylkeet merileijonat, valaat ja muut kalastajat tyhjentäneet Kanadan länsirannikon kalavedet.

62 kuvaa ja lisää tarinaa reissusta:

Kuvien pikselikoko noin 900x600.
Tiedostokoot 60-200 kilobittiä, joten aivan mopoyhteyksillä tarvitaan kärsivällisyyttä.

kuvatekstit; juha

Port Hardy 15.8

Saavuimme Vancouveriin saareen pohjoisessa sijaitsevaan Port Hardyyn mantereella sijaitsevan ”aurinkorannikon” kautta. Aurinkorannikko oli nimensä veroinen ja Suomen sateisen kesän jälkeen meitä hemmoteltiin 25 asteen lämmöllä ja auringonpaisteella. Auton mittariin kertyi kaikkiaan 1040 km. Vuosittain olemme vaihdelleet tutustumiskohteita aikaeroon totutellessamme, joten Kanadan länsirannikko alkaa olla tuttu.

Su 15.8

Sunnuntaiksi olimme varanneet Port Hardysta veneen. Lähdimme aikaisin aamusta merelle sumuisessa kelissä kohti ottipaikkoja, jotka oli etukäteen opiskeltu Salmon Universityn sivuilta. Port Hardyn edustalla kalastetaan pääsääntöisesti takiloilla, toisin kuin Rivers Inletissä, jossa kalastetaan mooching uisteluna sillisyöttiä käyttäen. Valitsimme Hardyn edustan uisteluun vieheet ja ostimme muutaman Canadian Wonder pellin paikallisen kauppiaan suosittelemana. Mukanani oli lisäksi muutama Ross Swimmertail, jonka tehosta vakuutuimme, kun vierailimme uistimen valmistajan Ernie Rossin luona Uclueletissa viime vuonna.

Päätimme aloittaa kalastuksen ulkoa sisään, eli ajaisimme ensin kaukaisimmalle ottipaikalle, josta tulisimme hotspottien kautta illaksi satamaan. Kun pääsimme Hardyn lahdesta ulos, kohtasimme sankan sumuseinämän, jolloin allekirjoittaneen kantti oudoilla vesillä loppui.

Mukana oli gps, joten Juha siirtyi ohjaimiin ja suunnisti meidät valittuun aloituspaikkaan. Rannassa olimme saaneet syvyysvinkiksi 40 – 70 jalkaa. Viritimme kahteen takilaan 4 vapaa, joista 3:een Wonder pelti (koko 7) ja yhteen Swimmertail. Noin tunnin uistelun jälkeen pärähti räikkä, otin vavan käteen ja annoin sen Kanadan ensikertalaiselle Jannelle. Kala vaikutti kookkaalta ja Janne yritti vääntää kalaa kohti venettä. Katsoin parhaimmaksi siivota muun kaluston pois tieltä. 5- 10 min väsyttelyn jälkeen kala irtosi. Harmin paikka, sillä lohi vaikutti isolta kuningaslohelta.

Jatkoimme uistelua ja melko pian saatiin ensimmäinen coho eli hopealohi. Port Hardyn alueella luonnon cohot ovat rauhoitettuja, eli kaikki rasvaevälliset tulee vapauttaa. Puolilta päivin siirryimme sisemmäs, saamatta tärppiäkään.

Miekkavalaita

Ajoimme alueen suosituimmalle ottipaikalle Duval Pointtiin, jossa uistelimme hetken noin 100:an muun veneen joukossa. Tunnin uistelun jälkeen melko kaukana näkyi iso evä pinnassa. Sitten toinen ja vielä kolmaskin. Miekkavalaita liikkeellä. Kamat nopeasti ylös ja perään. Ajoimme täysiä kohti havaintoa, mutta valaista ei näkynyt hetkeen jälkeäkään. Pakkohan niiden on välillä hengittää. Muutamien pitkältä tuntuvien minuuttien jälkeen ”miekat” tulivat näkyviin ja taas perään. Liikkeellä oli ilmeisesti äitimuori kahden pienemmän kera. Seuraava tunti kului takaa-ajon merkeissä. Aina kun pääsimme sopivalle kuvausetäisyydelle, valaat päättivät sukeltaa ja ilmaantuivat ties missä uudelleen näkyviin.

Saimme muutamia ”eväkuvia” ja päätimme jättää ne rauhaan ja palasimme vielä illaksi uudelleen uloimmalle ottipaikalle, josta olimme aamulla aloittaneet. Saimme vielä muutaman cohon ja kaikki Juhaa lukuun ottamatta pääsivät vavan varteen. Vaihdoimme Wonder peltien tilalle Swimmertailit, kun kaikki tapahtumat osuivat sillinväriseen swimmeriin. Tapahtumia alkoi tulla välittömästi enemmän, mutta vain sillinväriseen, joita oli 2 kpl mukana. Palasimme illalla sovitusti rantaan klo 19. Päivä oli hyvää alkulämmittelyä reissun päätarkoitusta varten.

Black Gold Lodge, Rivers Inlet 16. – 20.8

Kalastusta 2:lla veneellä, 4 kalastajaa yhdellä vavalla per hlö.

Maanantai

Teimme aamulla 5 päivän ruokaostokset rutiinilla ja siirryimme klo 14 Port Hardyn lentokentälle, josta vesitasot lodgelle lähtisivät jonossa. Pääsimme ”yksityiskoneeseen” Beaveriin heti klo 14 jälkeen. Koneessa oli vain 4 suomalaista ja pilotti. Lento lodgelle 28 minuuttia, safkat jääkaappiin, onget kuntoon, kiinnitimme kannettavat kaikuluotaimet veneisiin ja lähdimme merelle jo klo 16. Ikinä emme ole päässeet näin aikaisin maanantaina vesille. Suuntasimme kohti tuttua Merc Pointtia, josta viime vuonna saimme 4 isoa lohta. Paikalla oli muutama muu vene tahkoamassa. Saimme illan aikana 8 cohoa.

Tiistai

Aamulla klo 0500 herätys ja vesille heti kun oli sallittua valon puolesta. Nokka kohti Draneytä, josta Juha tempaisi viime vuonna yli 26kg lohen. Aamu ja koko aamupäivä oli tasaista kalan tuloa. Päivällä lounastauko ja iltapäivällä taas samaan paikkaan. Kalan tulo hiljeni, mutta reissun 2 suurinta lohta saatiin.

18,4 kg ja 10,0 kg

Ensin klo 16 Analle 10 kilon kuningaslohi ja illalla klo 1820 Ahikselle reissun suurin ja oma lohienkka 18,4 kg ”kolmen sormen montusta”. Moochasimme lodgea kohti aivan rantaa pitkin. Jotenkin heti tajusin, että iso on kiinni. Ana otti oman onkensa ylös ja pyysin ajamaan välittömästi kalan perään, koska se ei pysähtynyt ja puola tyhjeni uhkaavasti. Siimaa oli vain 50 m reservissä, kun aloin saada sitä takaisin kelalle. Köydenvetokisa jatkui 50 minuuttia, kunnes kirkas kuningaslohi haavittiin kyytiin.

Jannella oli hämärän hetkellä kiinni n. 10 kilon kingi, mutta Abu 6000-laatukelan tekninen häiriö esti kalan saamisen veneeseen asti.

Lahjoitin oman kalani lodgen omistajalle. Kalaa perattaessa Jim huomasi kalan lihassa loismatoja, eikä lohta uskaltanut käyttää elintarvikkeeksi. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun ovat nähneet moisia loisia kalassa. Harmi. Söimme illalla hyvällä ruokahalulla Anan kalastamaa kunkkua jonka liha todettiin olevan parempaa, kuin cohon. Saimme tiistaina yhteensä 21 lohta.

Keskiviikko

Silmät ristissä kohti Draneyta. Illaksi samaan suuntaan. Välillä käytiin CC Hogholella, joka on lähempänä lodgea oleva pieni syvennys, josta kalan saattaa löytää huilaamasta, kun on kova vuorovesivirtaus. Saimme keskiviikkona yhteensä 17 lohta.

Torstai on toivoa täynnä

Hiljaista syöntiä koko päivä. Yhteensä 13 lohta.

Perjantai

Rannassa tuli olla viimeisenä päivänä klo 12 mennessä. Päätimme hajaantua. Toinen vene lähti edemmäksi Merc pointtiin ja Anan kanssa jäimme lähemmäksi Cranstown Pointtiin, joka on Inletin uloin etelänpuoleinen kulma suuaukolla. Tavoitteena oli vielä saada yksi iso kingi, mutta uutta kalaa ei ollut ilmaantunut mereltä.

Mainittavin tapahtuma oli, kun ryhävalas yllätti Juhan ja Jannen kulman takaa kun he saapuivat aamulla Merc Pointtiin. Yhtäkkiä iso valas ui kulman takaa 10 metriä veneen etupuolelle ja lipui majesteetillisesti ohi. Yhteensä perjantaina 7 lohta.

Yhteenveto:

Tapahtumia oli riittävästi. Tärppejä ja karkuutuksia oli yhteensä lukematon määrä. Varmuudella voi sanoa tapahtumia olleen yli 200 kahdessa veneessä. Mooching on aktiivista kalastusta verrattuna esim. lohen uisteluun Suomenlahdella. Hommia riittää ja kalastus on paljon hauskempaa, koska välineitä ei ole paljon, eikä veneessä tarvita pitää hetkeäkään vetoa päällä kun lohi tarttuu. Lisäksi väkäsetön koukku lisää kalastuksen ”urheilullisuutta”. Hetken löysä karkuuttaa kalan välittömästi, joten väsytyksissä ei ole varaa sössiä, kuten Janne kantapäänkautta oppi.

BC:n meriluonto on mahtava. Näimme ryhävalaita, miekkavalaita, hylkeitä, lukuisia merilintuja kotkista puhumattakaan, merileijonia jne. Lisäksi saimme ns. sivuosumina lingcodia, kampelan, red snapperin ym. tunnistamattomia kaloja.

Mitä opimme? Tuskin mitään uutta, mutta ensi vuoden reissu on varattu 1.-5.8 eli aikaan jolloin isojen kuningaslohien tulisi olla paremmin maisemissa. Tärppien väli on pidempi, koska cohoja on vielä silloin vähemmän.

Viime vuonna isoja yli 14,5 kilon lohia tuotiin elokuun 1. viikolla Lodgelle 22 kappaletta. Nyt tuotiin vain 2 kpl, joista me saimme toisen. Eli suomalaiset kalastivat 50% lodgen isoista kaloista. Viime vuonna saimme 45 %. Eli tässä suhteessa olimme taas kehittyneet.

Lodgen omistaja mairitteli kertomalla, että lodgella käy 5 pro tason kalastusporukkaa vuosittain. Kuulemma kuulumme tuohon viiden sakkiin. Tai sitten on käynyt vain hyvä tuuri. Katsotaan tilanne kun olemme käyneet 10 kertaa uudelleen. Jalat ovat edelleen tukevasti maassa ja mieli nöyränä lähdemme taas uudelleen.

Kalastusta näillä vesillä ei voi verrata Suomen kalattomiin vesiin. Kahdella vavalla saimme Anan kanssa 2 tuplatärppiä. Varmaa olisi, että esim. 10:llä vavalla saisi aikaan valtaisan siimasopan useita kertoja päivässä. Vaparajoituksia BC:ssä ei ole. Ainaostaan paikallisen viranomaisen suositus, että kalastettaisiin vain yhdellä vavalla per hlö. Tätä toivetta noudatimme koko reissun ajan.

ahis

Statistiikkaa:

Yhteensä saatiin 66 kalaa.

Kalojen kokonaispaino oli 305 kiloa, keskipainon ollessa 4,5 kiloa.

Kaloista 62 kpl olivat cohoja. Lisäksi 2 kingiä, yksi chum, ja pinkie.

Ana sai 16 kalaa, joista suurin oli 10 kilon kingi. Suurin coho painoi 7,5 kiloa. Kalojen yhteispaino 67,5 kiloa.

Ahis sai 13 kalaa, joista suurin oli 18,4 Kingi. Ahiksen suurin Coho painoi 7 kiloa. Kalojen yhteispaino 66,5 kiloa.

Janne sai 16 kalaa, joista suurin oli about 8 kg:n Chum. Kalojen yhteispaino 73,5 kiloa.

Juha sai 21 kalaa yhteispainoltaan 97 kiloa. Suurimpana kaksi 6 kilon cohoa.

Aamu/iltakalastus: Kaloista 44 kpl, eli 2/3 osaa tuli aamukalastuksessa. Kalastimme neljänä aamuna keskimäärin 5-6 tuntia, eli yhteensä noin 20-24 h. Kalaa siis nousi parin kalan tuntivauhdilla.

Neljänä iltana kalastimme 6-7 h, eli 24-28h ja saimme 22 kalaa. Kalaa nousi iltaisin siis alle yksi tunnissa, eli tärpinväli oli yli kaksi tuntia venettä kohden.

Ensimmäinen kala nousi klo 6:36 ja viimeinen 20:10

Aamupäivä;

klo 6-7 välillä nousi kolme kalaa
7-8 välillä nousi 10 kalaa
8-9 välillä 11 kalaa
9-10 välillä 7 kalaa
10-11 välillä 10 kalaa
11-12 välillä 3 kalaa

Eli aamusyönti oli aika tasainen.

Iltapäivä:

klo 14-15 0 kalaa, eli olisi voinut nukkua pitempään päiväunia.
klo 15-16 4 kalaa
16-17 5 kalaa
17-18 4 kalaa
18-19 4 kalaa
19-20 3 kalaa
20-21 2 kalaa

Siis syönti huononi tasaisesti iltaa kohden.
Tosin molemmat kingit nousivat iltapäivällä (klo 1600 ja 18:20) Samoin Jannen kingitärppi oli illalla. Kuitenkin näimme 3 kingi väsytystä Draynissä ti aamulla. Kaksi jopa aivan vieressä oleviin veneisiin.

juha

Solunar teoria

Solunar taulukosta laskettu paras ottiaika reissumme aikana oli pyöristettynä aamulla klo 0800 – 1200 ja illalla klo 1400 – 1900 riippuen päivästä.

Taulukon mukaan iltasyönnin piti olla parempi. Oli päinvastoin. Kalat jakaantuivat mainittujen aikojen väliin niin tasaisesti, ettei isompia johtopäätöksiä voi tehdä.

Sääntö sanoo, että kalastuksen tulisi olla parasta ns. slackin aikaan. Slack on silloin kun vuorovesi saavuttaa ylä- tai alakuolokohdan ja virtaus on pienimillään. Tällä reissulla ei mielestäni kalan tulo ollut mitenkään erityistä mainittuna aikana.

ahis