Kimpan jäsenten tarve laajentaa kalastuksellista perspektiiviä Suomalaisten kituvesien ulkopuolelle jatkuu.

Minne tänä vuonna? Viime vuotisen kurvailun jälkeen kassa on tyhjä, joten alustavasti menemme vain lohikalaan Tyynelle Valtamerelle, jollemme voita loppuvuoden aikana arpajaisissa.

Suurimmasta kalasta saadun ilmaisen reissun takia Inlettiin on palattava ainakin vielä kerran.

Ajankohta

Matka oikea ajoitus on onnistuneen retken ydin. Tarkkaa päivämäärää, koska lohien päänousu saapuu Rivers Inletin alueelle, ei kukaan tiedä. Tukikohtien kalastuskausi kestää kuusi viikkoa. Kalastuskauden pituus on määritelty aikaisempien kokemusten mukaan.

Toissa vuonna olimme liikkeellä liian myöhään. Viime vuonna aika oli sopiva kuningaslohen kalastukseen, mutta hopealohet (coho) olivat harvassa. Vaikka cohojen suuri määrä haittaa kuningaslohen kalastusta päätimme ajoittaa retkemme ajankohtaan, jolloin molempia lohikaloja on riittävästi.

Miten Kimppa valitsi taas parhaan ajankohdan?

Viime vuonna Ana sai toteemia katsomalla henkiyhteyden kuuluun intiaanipäällikköön. Homma toimi hyvin, mutta keinon käyttö toistamiseen tuntui aivan liian helpolta ja epäoikeudenmukaiselta muita kohtaan.

Halusimme lähteä samalta viivalta muiden kalastajien kanssa. Siksi tänä vuonna kysymme naapurin Pilkki Penalta, joka selvitti parhaat kalastusajankohdat pilkkireikää tuijottamalla.

Pena, vedettyään topan kessua ja vartti Kossun tunnissa veti nikotiinin herkistämillä näpeillään 16 grammaa painavan ahvenen kahdeksannesta reiästä, joten kalastuksen alkupäivämäärä 16.8 oli selvä. Varasimme matkan välittömästi. Kiitokset Penalle!

Matkailun huonot puolet

Matkailu avartaa, mutta on myönnettävä, että siinä on huonojakin puolia. Henkisesti olisi terveellisempää jäädä kairaamaan reikiä jäähän eikä kurvailla maailman turuilla ja toreilla. Perspektiivi ei vääristy, kun vetää pikkusormen kokoisia ahvenia hangelle, ja jaksaa iloita, kun mormyskaan joskus tarttuu keskisormen kokoinen vonkale.

Toivo on mennyttä

Tutustuminen muiden maiden tapaan hoitaa kalakantojaan on omiaan masentamaan meistä herkimmät. Ei tarvitse olla kummoinenkaan ruudinkeksijä kun ymmärtää, että täällä harjoitettu kalastuspolitiikka on johtanut vedet kalastukselliseen konkurssitilaan. Mikä masentavinta, mitään ulospääsyä tilanteesta ei ole, eivätkä useimmat sitä haluakaan. Onpa joukossa ihmisiä, joiden mielestä kaikki on hyvin.

Ilmeisesti liiallisen pilkkireikään tuijottamisen takia keskiverto kalamiehen, -poliitikon ja vesienomistajan kapasiteetti, ymmärrys ovat täysin riittämättömät asiantilan korjaamiseen. Tämän takia on perustelua vähentää Suomessa virkistyskalastukseen käytettyjä rahoja ja kantaa eurot sinne, missä asiat ovat kunnossa. Makkaraa voi ihan hyvin käristellä nuotiolla tai kotopihan grillissä ilman, että maksaa Kabanossista mahtihintaa kalaoppaalle.

On kaikki niin kuin aina ennenkin,.... vai onko?

Jotain on muuttunut viime vuodesta, jotain on ennallaan. Halusimme, tarjolla olevien pienten veneiden takia, kalastaa kahdella veneellä, joten tarvitsimme neljä matkalle lähtijää.

Koko Kimppaa emme taaskaan saaneet kerralla matkaan, sillä Jari tekee samoin kuten viime vuonna. (Lainaus viime vuoden ennakoista:) Jari, jolle perhe on kaikki kaikessa, jää vastuullisena Suomeen huolehtimaan läheisistään...."

Pitkällisen etsinnän jälkeen löysimme pilkkijän, joka loputtomasti kairattuaan päätti mielenhäiriössä lähteä mukaan.

Miten Äijien kävi, kerrotaan elokuun lopussa, tällä samalla Venekimppa kanavalla, samaan Venekimppa aikaan.

juha